Suomesta ja Pietarsaaresta tuli koti

Mark Laurence on maakrapujen sukua.
- Äitini tulee merisairaaksi jo kylpyammeessa, hän nauraa.
Ensimmäisen kerran Mark astui purjeveneeseen 18-vuotiaana, se oli menoa.

 

– Olen ollut koko työelämäni purjehdusalalla. Ensimmäiset kerrat ylitin Atlantin jo parikymppisenä. Silloin en suunnitellut vielä elämää ja toimeentuloa sen pitemmälle, lähdin ruokapalkalla seikkailemaan.

Tyttöystävä kyllästyi odottamaan rannalla ja lähti Markin mukaan.

– Purjehdimme yhdessä laivan kapteenina ja kokkina. Vuonna 1994 kuljetin Swanin St. Martiniin Karibialle ja tapasin Nautor's Swanilla työskentelevän Kristian Kjellmanin. Ystävystyimme ja varsinkin puolisomme pitivät tiiviisti yhteyttä. Vuonna 1998 he tulivat meidän häihimme ja vaimoni osallistui heidän häihinsä – minä olin silloinkin viemässä Swania Atlantin yli.

Perheen perustaminen ja jatkuva purjehtiminen sopivat aika huonosti yhteen. Kun Kristian Kjellman houkutteli Markia Nautor's Swanille töihin.

– Muutimme Pietarsaareen helmikuussa 2001. Silloin kuvittelin, että asumme Pietarsaaressa ehkä 2–3 vuotta ja Nautor's Swan näyttää CV:ssäni hyvältä.  Olin unelmatyössäni; kesäisin toimin Nautorin sataman pomona ja testipurjehdin jokaisen valmistuvan Swanin ennen sen toimittamista asiakkaalle. Sitä työtä tein kahdeksan vuotta.

Samaan aikaan myös perhe kasvoi. Tytär syntyi 2002 ja poika 2004.

 

Mastot ja Mark

Nautor's Swanin jälkeen Mark oli reilun vuoden töissä mastoja tekevässä amerikkalaisfirmassa, mutta pesti päättyi tehtaan sulkemiseen vuonna 2009.

– Olin hetken työttömänä, mutta sitten laitoin oman firman pystyyn ja nyt teen töille sille joka maksaa, Finnmark Marinen vuonna 2010 perustanut Mark nauraa.

Jo ennen kuin Mark tutustui purjehtimiseen, hän oli intohimoinen kiipeilijä. Niinpä Mark ja mastot sopivat hyvin yhteen.

– Olen onnellinen asuessani Baltic Yachtsin ja Nautor's Swanin vieressä. Ennenhän veneenrakentajat tekivät mastot yleensä itse, mutta nykyään purjevenevalmistajat tilaavat hiilikuitumastot erikseen. Minun tehtäväni on laittaa mastot ja purjeet kuntoon veneitä varten. Talviaikaan vien toisinaan edelleen veneitä Atlantin yli purjehtien.

Pietarsaaressa perhe viihtynyt jo yli 16 vuotta eikä Mark osaa kuvitella muuttavansa takaisin Englantiin.

– En ole asunut näin pitkään missään muualla. Pietarsaari on mahtava paikka asua ja kasvattaa lapsia. Olen löytänyt Suomen kaikki parhaat puolet, Mark kehuu terveydenhuoltoa ja neuvolaa ylistäen ja toteaa talonoston ja firman perustamisenkin olleen Suomessa käsittämättömän helppoa.

– Suomalaiset ovat rehellisiä ja lojaaleja. Kun asiat on sovittu, niistä pidetään kiinni. Kaikkea ei tarvitse sopia virallisesti, kättely riittää. Ja jos joskus on ollut tilanteita, joissa pitää palata takaisin töihin, jotta homma saadaan valmiiksi, niin kukaan ei ikinä valita. Se on selvä asia, että luvattu työ tehdään loppuun asti.

Yksi omituisuus suomalaisissa tosin on.

- Tänne tullessani kuulin, että suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin kukaan muu maailmassa. Mutta sehän on ihan olematonta litkua, sanoo Mark ja laittaa mutteripannun hellalle.